Mitä kuuluu Ritu?

 Ritu on syksyn aikana tehnyt rauhan erinäisten pelottavien asioiden kanssa. Hälytysajoneuvojen menoa ei tarvitse ihan joka kerta tarkkailla pääkallellaan, sähköistetyt katumainosjutut on jo ihan vanhajuttu ja ratikatkin on jo ihan ok. Ritu jopa uskaltautui meidän talon häkkihissiinkin sisään. Taisi kyllä olla aika helpottunut kun oltiin perilläkin, mutta tulipa taas testattua.

 Muuten Ritu on viettänyt syksyn aika rauhallisesti arvonsa tuntevan ladyn tavoin.

Ritulle vähän taitaa olla vielä kova paikka, kun siskontyttö on kylässä ja saa enempi miun huomiota. Vähän mustasukkaisuutta on siis ajoittain ilmassa. Ei tosin reagoi kuin mököttämällä ja pientä itkua vääntämällä..

 Ritu rakas on saanut olla ihanan terveenä, ja on saanut taas hirmusti lisää energiaa lenkkeilyyn. Ullan tulo on kyllä piristänyt tätä Ihaa-tyttöä kovasti! Ritun katse kyllä sulattaa kaikki kylmimmätkin sydämet, tehostaa vielä ilmettä lurpattavilla korvillansa niin koita nyt tälle sanoa vastaan? Juna-asemalla pari viikkoa sitten, joku pikku poika kysyi äidiltään Ritua tuijottaen et "Miksi tuo koira on niin surullinen" :D

Ritu täytti lokakuussa jo neljä vuotta! Hauskaa tässä on, että kun vaikka lenkkeillään jossain niin miulta kysytään et kuinka vanhoja koirat on, niin ihmiset yllättyy kun kuulee et Ritu on Ullaa vanhempi :)

Mitä kuuluu Ulla?

 Tää blogi tekee hidasta kuolemaa, kun päivityksiä on säälittävän vähän.. Yritetään nyt kuitenkin, edes vähän kuvia. Ulla täytti marraskuussa 2vuotta ja tammikuun 3.päivä tulee kuluneeksi 2vuotta siitä kun tyllerö haettiin meidän laumaan. Edelleenkin herkuttelee luita tälläsessä sammakkoasennossa!

 Ulla on hirmu mielellään apuna kaikessa kantamisessa. Nykyisin typy kantaakin roskikset ulos ja kauppa/kiskareissuilta kantaa osan ostoksista, tai edes lompakon kotiin- häntä ilosesti huiskien. Lenkilläkään ei oo yhtään kiinnostunut muista koirista tai mistään muusta, jos suussa on jokin aarre- esim apteekkipussi!

 Äitilässä lomalla ollessa keksin, että Ulla voisi viedä keittiöstä olkkariin siideripullon. Jonka jälkeen, Ulla toki oli sitä mieltä että kaikki pullot (myös ne jota joku muu yritti tyhjentää) olisi pienen kuljettamisen tarpeessa.  On myös ihan hauskaa olla kylässä Ullan kanssa, kun yht äkkiä neiti tulee ylpeänä herrasväen kalsarit suussa pyörimään olohuoneeseen.. ;)

Joulun kunniaksi tytöt pääsivät myös pesulle. Trimmaus oli hiukan säälittävä yritys, kun en jaksanut oikein trimmailla pimatsuja kunnolla. Pitihän sitä nyt kuitenkin itselaukaisimella muutama kuva räpsästä. Sieluuni ihan koskee tuo kaulan karvoitus..koitetaan selvitä siitä kutienkin..voih.

 Yritin saada Ullan värin oikeanlaiseksi, kun tuppaa kuvissa aina valkaistumaan..mut en nyt ihan kyllä tainnut onnistua..

 Nätti se kyllä miun silmääni on. Ulla on kooltaan aika iso, mutta on sellanen sopusuhtainen ja jäntevä. Myös miun silmääni ihan hyvin lihasta. Edelleen tosin titraillaan  ruokamäärien kanssa. Syksyllä Ulla tiputti aika rajusti turkkiansa ja muutenkin vaikutti siltä, ettei ruokakokeilu sopinut neidille yhtään. Lähieläinkaupan myyjä suositteli RC:n Dermacomfort ruokaa, joten nyt syötetään sitten sitä.. (luovuin vihdoin miun opiskelijastatuksesta, joten voisin toivoa ettei tulevaisuudessa tän ruuan hinta kirpase enää kovinkaan pahasti..)

Ja iloinen! kenelläkään ei oo koskaan niin hauskaa kuin Ullalla! Kukaan ei myöskään tee niin paljon metkuja kuin Ulla! Jos meillä ois joku puuliiteri, niin Ulla istuis jatkuvasti siellä veistelemässä puu-ukkoja ;)