Oltiin taas eilen treenailees koirien kans variksilla ja dameilla. Tässä taas Otson tyylinäyte varisten etsinnästä tai tarkemmin sen palautuksesta :) Otson treenin vaikeustaso nous aika roimasti kun juoksuinen Ritu kävi ensin pissimässä ja juoksentelemassa metsää ristiin rastiin. Otsolla olikin aluks selkeesti ajatukset muualla, eikä varikset paljoa kiinnostanu. W laitto Otson hetkeks autoon, kattomaan kun pikkuveikka Onni hakee varikset hienosti. Tän jälkeen Otsonkin työskentely oli huomattavasti parempaa, vaik aikasemmin variksetkin haki- pidemmän kaavan mukaan toki.
Pieni Onni mies, joka ei ees oo kovin pieni enää, alkaa jo olla kunnon koiran näkönen. Kokoa ja näköä on jo pojassa vaikka kuinka- vaikka ikää on vasta öö..about 4kk..?Variksetkin poika toi mahottoman hienosti Wilmalle suoraan käteen! Hyvääää!!Taptaptap!
Onnille tehtiin myös lyhyt jälki, jonka onkka selvitti täydellisesti ja palautti "kestokanin" suoraan käteen! Myös Ritu päätti ettei nouda enää mitään dameja, vaan alko omasta tahdostaan kantelemaan tipuja muovipusseista. Päätettiin siis tehdä Ritullekin muutama nouto- ja ylläripylläri se otti variksen suuhun hienosti ja toi sen miulle! Olin iha häpsingissäni, et mitäs hittoa! Edellisel kerralla se ei nimittäin ollu taas yhtään kiinnostunu tipuista.. Mut naisellahan on oikeus muuttaa mieltään?! hitto ku ei oo sitä pakastinta + omaa pihaa ni vois alkaa treenailee enempiki! Nyt mennään näitten Wilman varisten voimalla:D
Yks ilta oltiin Ritun kanssa kaupunkilenkillä ja neiti löys uuden ystävän Faunattaren näyteikkunasta, jota piti jäädä tuijottaa pidemmäkski aikaa. Otettiin sama reitti uusiks seuraavana iltana ni otin sit kameran mukaan et saan todistusaineistoo..Typy nimittäin tuijotti tätä silmä kovana ja kauheesti yritti haistella eri kohista ja tökkiä kuonolla ja vaikka mitä! Mut sinne se jäi ton ihanan pitkän solmuluunsa kanssa.. Pienen tytön elämä on hurjaa..
Oltiin taas eilen treenailees koirien kans variksilla ja dameilla. Tässä taas Otson tyylinäyte varisten etsinnästä tai tarkemmin sen palautuksesta :) Otson treenin vaikeustaso nous aika roimasti kun juoksuinen Ritu kävi ensin pissimässä ja juoksentelemassa metsää ristiin rastiin. Otsolla olikin aluks selkeesti ajatukset muualla, eikä varikset paljoa kiinnostanu. W laitto Otson hetkeks autoon, kattomaan kun pikkuveikka Onni hakee varikset hienosti. Tän jälkeen Otsonkin työskentely oli huomattavasti parempaa, vaik aikasemmin variksetkin haki- pidemmän kaavan mukaan toki.
Pieni Onni mies, joka ei ees oo kovin pieni enää, alkaa jo olla kunnon koiran näkönen. Kokoa ja näköä on jo pojassa vaikka kuinka- vaikka ikää on vasta öö..about 4kk..?Variksetkin poika toi mahottoman hienosti Wilmalle suoraan käteen! Hyvääää!!Taptaptap!
Onnille tehtiin myös lyhyt jälki, jonka onkka selvitti täydellisesti ja palautti "kestokanin" suoraan käteen! Myös Ritu päätti ettei nouda enää mitään dameja, vaan alko omasta tahdostaan kantelemaan tipuja muovipusseista. Päätettiin siis tehdä Ritullekin muutama nouto- ja ylläripylläri se otti variksen suuhun hienosti ja toi sen miulle! Olin iha häpsingissäni, et mitäs hittoa! Edellisel kerralla se ei nimittäin ollu taas yhtään kiinnostunu tipuista.. Mut naisellahan on oikeus muuttaa mieltään?! hitto ku ei oo sitä pakastinta + omaa pihaa ni vois alkaa treenailee enempiki! Nyt mennään näitten Wilman varisten voimalla:D
Yks ilta oltiin Ritun kanssa kaupunkilenkillä ja neiti löys uuden ystävän Faunattaren näyteikkunasta, jota piti jäädä tuijottaa pidemmäkski aikaa. Otettiin sama reitti uusiks seuraavana iltana ni otin sit kameran mukaan et saan todistusaineistoo..Typy nimittäin tuijotti tätä silmä kovana ja kauheesti yritti haistella eri kohista ja tökkiä kuonolla ja vaikka mitä! Mut sinne se jäi ton ihanan pitkän solmuluunsa kanssa.. Pienen tytön elämä on hurjaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti