Eli tässä kurjimmat päivät koiranomistajana ikinä (14.-18.5.2009).
Suru, huoli ja murhe
On muuten huoli puserossa nyt ja kovasti.
Löysin Ritulta rinnasta/mahasta ison patin tänään. Tunsin siinä maanantaina jo jotain, mut aattelin et ehkä se on vaan joku lihas tms. Oon välil vähän hukassa nimittäin tän koiran anatomian kanssa. Tänään kuitenkii kun olin soittamassa äiskälle, huomasin et täs on jotain ja isoa. Se patti on siis about nyrkin kokonen ja liikkuu kyllä. R ei arista sitä, eikä muutenkaan oo olossa mitään kummallista. Ruoka maistuu niinkun ennenkin. Mie tietenkin reagoin tapojeni mukasesti, eli tosi isosti. Koitin aluks ottaa iha iisisti (eli sanoin äitille et tulee heti kattomaan sitä,iskä oli hkissä eli siit ei oo apuu), mietin et soittaisin koiragurulle aka iidalle, mut luovuin ajatuksesta koska en kestäs jos kuulus äänessä häivähdys ees mitään et o-ou. Vaihtoehto c oli et oin menny käymää BB:n ja P:n luona kun on kaikkein lähinnä, mut aattelin et P tod näk vaan sais miut enempi huolehtimaan. Loppuen lopuks olin varma etten pysty nukkumaan silmäystäkään kun pitää kokoajan olla tökkimässä Ritua, et se varmasti hengittää. Soitin sit eläinlääkäripäivystykseen,et uskallanks oottaa aamuun asti vai mitäs tehään! Se oli sitä mieltä et kun patteja ei muualla oo, kunto on normi ja mitään ns akuuttia ei just sillon oo, niin ihan rauhassa voin oottaa aamuun asti. Miun reaktio oli tietenkin tähän se et heti ku puhelu päätty, hajosin täysin ja olin ihan hysteerinen. Neiti Ritu oli tietty ihan kauhuissaan etmikä tolle nyt tuli,josta mie nyt sit hajosin viel vähän lisää. Totesin et täst ei nyt tuu mitää, kun yksin pienes päässäni mietin kaikki pahimmat mahollisuudet ja haen viel vähän pontta lisää netistä!
Otin sit Rn paprut ja ruuat mukaan, ja tulin äitille. Olin täälkii tietty ekana ihan hajalla, mut sit äiti onneks paisto lettuja ja sai miut rauhottumaan. Äitin mielipide on et siin on joku pistos tai sit joku rintatulehus! No rauhotuin nyt kuitenkin sen verran et päätin menbnä huomenna töihin ja lähen sieltä sit sen verran aikasemmin et käytän Ritun eläinlääkärissä iltapäivällä. Btw mitä vittuiluu tää on, et tälläset jutut tulee aina just ennen viikonloppua tai pyhiä! Kerron sit heti tänne et kui siel kävi, ettei vaan kukaan vahingossa soita miulle jos vaik tulee jotain ikäviä uutisia..
Olin ennen tätä ihan täpinöissäni opiskeluistani, kun sain tnään avustaa toimenpiteessä ja täl viikol sain laittaa kanyylin vaik ei olla sitä ees koulus käyty viel! Mut tosissaan ei nää tälläset jutut nyt oikein lämmitä ku murehin..Mut toivotaan et huomenna kaikki ois taas parhain päin ja Ritu ois terve!
Löysin Ritulta rinnasta/mahasta ison patin tänään. Tunsin siinä maanantaina jo jotain, mut aattelin et ehkä se on vaan joku lihas tms. Oon välil vähän hukassa nimittäin tän koiran anatomian kanssa. Tänään kuitenkii kun olin soittamassa äiskälle, huomasin et täs on jotain ja isoa. Se patti on siis about nyrkin kokonen ja liikkuu kyllä. R ei arista sitä, eikä muutenkaan oo olossa mitään kummallista. Ruoka maistuu niinkun ennenkin. Mie tietenkin reagoin tapojeni mukasesti, eli tosi isosti. Koitin aluks ottaa iha iisisti (eli sanoin äitille et tulee heti kattomaan sitä,iskä oli hkissä eli siit ei oo apuu), mietin et soittaisin koiragurulle aka iidalle, mut luovuin ajatuksesta koska en kestäs jos kuulus äänessä häivähdys ees mitään et o-ou. Vaihtoehto c oli et oin menny käymää BB:n ja P:n luona kun on kaikkein lähinnä, mut aattelin et P tod näk vaan sais miut enempi huolehtimaan. Loppuen lopuks olin varma etten pysty nukkumaan silmäystäkään kun pitää kokoajan olla tökkimässä Ritua, et se varmasti hengittää. Soitin sit eläinlääkäripäivystykseen,et uskallanks oottaa aamuun asti vai mitäs tehään! Se oli sitä mieltä et kun patteja ei muualla oo, kunto on normi ja mitään ns akuuttia ei just sillon oo, niin ihan rauhassa voin oottaa aamuun asti. Miun reaktio oli tietenkin tähän se et heti ku puhelu päätty, hajosin täysin ja olin ihan hysteerinen. Neiti Ritu oli tietty ihan kauhuissaan etmikä tolle nyt tuli,josta mie nyt sit hajosin viel vähän lisää. Totesin et täst ei nyt tuu mitää, kun yksin pienes päässäni mietin kaikki pahimmat mahollisuudet ja haen viel vähän pontta lisää netistä!
Otin sit Rn paprut ja ruuat mukaan, ja tulin äitille. Olin täälkii tietty ekana ihan hajalla, mut sit äiti onneks paisto lettuja ja sai miut rauhottumaan. Äitin mielipide on et siin on joku pistos tai sit joku rintatulehus! No rauhotuin nyt kuitenkin sen verran et päätin menbnä huomenna töihin ja lähen sieltä sit sen verran aikasemmin et käytän Ritun eläinlääkärissä iltapäivällä. Btw mitä vittuiluu tää on, et tälläset jutut tulee aina just ennen viikonloppua tai pyhiä! Kerron sit heti tänne et kui siel kävi, ettei vaan kukaan vahingossa soita miulle jos vaik tulee jotain ikäviä uutisia..
Olin ennen tätä ihan täpinöissäni opiskeluistani, kun sain tnään avustaa toimenpiteessä ja täl viikol sain laittaa kanyylin vaik ei olla sitä ees koulus käyty viel! Mut tosissaan ei nää tälläset jutut nyt oikein lämmitä ku murehin..Mut toivotaan et huomenna kaikki ois taas parhain päin ja Ritu ois terve!
perjantaina 15. toukokuuta 2009
Se mikä ei tapa se vahvistaa
Ihan kauhee vloppu, onneks jo kohta takana. Perjantai päivästä asti oottanu vaan et ois maanantai-ilta. Tuntuu niin turhauttavalle odottaa, eikä ite voi tehä mitään. Siit perjantain ell käynnistäkii jäi päähän vaan tuhat ja sata kysymystä, ku olin ite niin pskna etten saanu sanoi ulos suusta. Valveillaoloaika onki sit menty sellast vuoristorataa et hui,ekalla hetkellä oon ihan luottavaisin mielin ja seuraavana hetkenä parun Ritun kainalossa. Nyt on taas hyvä hetki ja meinasin äkkii tulla tänne kirjottaa, kun en sit tiiä millon seuraavan kerran kykenen.
En omistakovin isoo positiivista asennetta, vaan oon koajan pörittäny päässäni pahimpia mahollisia vaihtoehtoja. Eilen illalla kun äiskän kans aiheest puhuttiin ni äiskä tuumas, et sie tyttökulta oot niiin kalat! Pumps on samaa merkkiä ja sano et ois kovasti toivonu miun syntyneen toiseen merkkiin. En kauheesti yleensä usko mihinkään perus horoskooppijuttuihin, mut tunnustan kyl et oon niiiin kalat joissain jutuissa ja väitän et moni kalakaiffari on samaa maata. Vieritin syyt tä'ysi porukoitten niskoille, ois vähän tarkemmin aatellu ton 9kk matematiikan.Är!
Oon lukenu hömppää (Haluan Harry Winstonin, samalt kirjailijalt ku paholainen pukeutuu Pradaan)+ aika paljon kaikkii hömppä blogeja, kattonu hömppää esim euroviisuja ja frendejä,povipommia ja nyt viel kuuntelen bileräppiä etten vaan vahingossakaan alkas surkuilemaan! Käytii Ritun kans iskälässä tänään, menin sinne sil asenteella et lähtisin naapurin eläinlääkäriltä kinuu et tekis leikkauksen jo tänää! Iskä onneks sai miut tyylillänsä rauhottumaan ja otti onneks kerranki miut tosissani! Nyt koitan sit vaan skarpata itteeni ja hoen mielessäni iskän sanoi kuin jotain mantraa. Ritu on ollu tänää iha ittensä, eilen se oli miust jotenki väsyneempi johtuen ehk'ä siitä et sen omistaja itkeä pillitti sohvalla koko illan. Tänään peuhuutin sitä iskän pihalla hepuliin asti ja sit uskoin taas hetken se olevan kunnossa. En oo muuten ikinä aikasemmin varmaan venaillu maanantaita näin intensiivisesti (?), koko vlopun päällimmäinen ajatus on et jesh, koht voi käydä nukkuu ja sit onki taas lähempänä maanantaita. Oon ollu maaailman epäsosiaalisin ja surkein kaiffari ikinä tän vloppuna. En oo jaksanu puhuu oikein kenenkää kanssa,kun ain kun alkaa ko aiheesta puhumaan ni tulee surku, sit taas muuta ei oikei mieles pyöri. Mut kauheest ollaa Ritun kans saatu tsemppii ja lämpimii ajatuksii, kiva tietää et on muruja jotka pitää peukkui <3 btw, jes kello on 18.20 eli kohta voiaa mennä nukkuu!!!
Hurjaa huomata et miten ryminällä sitä elämä joskus heittää häränpyllyä.
ps. Muistakaa meit aamu- ja iltarukouksissa tai muissa lämpimissä toiveissa. Tahon rämpiä Ritun kanssa viel seuraavat 10vuotta!
En omistakovin isoo positiivista asennetta, vaan oon koajan pörittäny päässäni pahimpia mahollisia vaihtoehtoja. Eilen illalla kun äiskän kans aiheest puhuttiin ni äiskä tuumas, et sie tyttökulta oot niiin kalat! Pumps on samaa merkkiä ja sano et ois kovasti toivonu miun syntyneen toiseen merkkiin. En kauheesti yleensä usko mihinkään perus horoskooppijuttuihin, mut tunnustan kyl et oon niiiin kalat joissain jutuissa ja väitän et moni kalakaiffari on samaa maata. Vieritin syyt tä'ysi porukoitten niskoille, ois vähän tarkemmin aatellu ton 9kk matematiikan.Är!
Oon lukenu hömppää (Haluan Harry Winstonin, samalt kirjailijalt ku paholainen pukeutuu Pradaan)+ aika paljon kaikkii hömppä blogeja, kattonu hömppää esim euroviisuja ja frendejä,povipommia ja nyt viel kuuntelen bileräppiä etten vaan vahingossakaan alkas surkuilemaan! Käytii Ritun kans iskälässä tänään, menin sinne sil asenteella et lähtisin naapurin eläinlääkäriltä kinuu et tekis leikkauksen jo tänää! Iskä onneks sai miut tyylillänsä rauhottumaan ja otti onneks kerranki miut tosissani! Nyt koitan sit vaan skarpata itteeni ja hoen mielessäni iskän sanoi kuin jotain mantraa. Ritu on ollu tänää iha ittensä, eilen se oli miust jotenki väsyneempi johtuen ehk'ä siitä et sen omistaja itkeä pillitti sohvalla koko illan. Tänään peuhuutin sitä iskän pihalla hepuliin asti ja sit uskoin taas hetken se olevan kunnossa. En oo muuten ikinä aikasemmin varmaan venaillu maanantaita näin intensiivisesti (?), koko vlopun päällimmäinen ajatus on et jesh, koht voi käydä nukkuu ja sit onki taas lähempänä maanantaita. Oon ollu maaailman epäsosiaalisin ja surkein kaiffari ikinä tän vloppuna. En oo jaksanu puhuu oikein kenenkää kanssa,kun ain kun alkaa ko aiheesta puhumaan ni tulee surku, sit taas muuta ei oikei mieles pyöri. Mut kauheest ollaa Ritun kans saatu tsemppii ja lämpimii ajatuksii, kiva tietää et on muruja jotka pitää peukkui <3 btw, jes kello on 18.20 eli kohta voiaa mennä nukkuu!!!
Hurjaa huomata et miten ryminällä sitä elämä joskus heittää häränpyllyä.
ps. Muistakaa meit aamu- ja iltarukouksissa tai muissa lämpimissä toiveissa. Tahon rämpiä Ritun kanssa viel seuraavat 10vuotta!
kotona
Typy kotona (= terapiacenterissä äitilässä siis) ja leikkaus meni hyvin.
typy vähän harmissaan ja väsyny, mut kerron pidemmän selonteon vaik myöhemmin :)
typy vähän harmissaan ja väsyny, mut kerron pidemmän selonteon vaik myöhemmin :)
Typsyn kans sunnuntaina veskanmäellä (!!!)
Ja kun Ritu ei tota kauluria tartte, ei ylety siis kuonollansa siihen haavaan. ni pitihänsitä' nyt kokeilla!
Pienellä on kalju masu nyt! ja komia haava..tykkään oikeesti kaikist haavanhoidoist yms,mut kun on miun typsyn masu ni tää ei ookovibn kiva..mut tahon tietty jakaa sen teiän kans ;) kauheesti siihen haavaan liikkuessa kutittaa ja sit Ritu näyttää hjassulle ku koittaa rapsuttaa ja juosta samaa aikaa..
Oloiltansa neiti on jo aika pirtsakka, mut suht väsyny ja nuutunu. Ruoka maistus kyl kokoajan.. btw toi etutassu on vähä ikävä ku siin on ollu tippa, ni siit ajettii karvat pois. Näkyy ällösti noi jänteet ja muut. Kuvas muuten kans P joka onneks oli miun kans Rituu hakemassa ja kantamassa + sit viihdyttämässä miuta muutenkii! On muuten viime aikoina koostunu nää sos kontaktit lähinnä perheenjäsenistä (p luetaan niihin) ni saatan mennä sekasi ku nään kaiffareit kunnolla ja voin ehkä jopa kuunnella juttuja jostain muusta ku harjottelusta ja ritun patista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti