Pieniä iloja

Ullalle esittelin kotona varista ja kyllähän se sen hienosti nappaa kädestä suuhun, mutta maasta nosto on vielä vähän sellanen juttu mitä typy jänskättää. Kovasti lintu kiinnostaa, mutta jotenkin se nyt kuitenkin on vähä ällöttävä vielä. En oo tästä kuitenkaan kovin huolissani, vaatii vaan vähän töitä. Nyt kun sain pakkasen täyteen lintuja niin voidaan panostaa tähän riistaan tutustumiseen..

Ritu muuten nouti ja palautti kotosalla variksen kyselemättä! Typylle taitaa olla hyväksi kun sitä treenaa kerran parissa kuukaudessa ;)  Tällä vauhdilla voi olla, että saadaan taipparit läpikin joskus :) Tänään mentiin Wilmalle treenailemaan, mutta Ritu sai juoksupyllynsä kanssa jäädä kotiin ettei nyt ihan poikien  pasmat mee ihan sekasin. Toisaalta siinä ois pojille aikamoista häiriötekijää, et ehkä tätä voidaan joskus testata. Ois noista juoksuistakin jotain hyötyä!

No mutta niitä iloja. Kun päästin Ullan Wilman pihalle haistelemaan paikkoja, niin se juoksikin suoraan repulle jossa damit ootti.. Ei siis kauheasti kiinnostanut mikään muu kuin damit.
Tein sitten Ullalle hakuruudun motivoidusti pihalle neljällä damilla. Ja ai että, olin suoraan sanottuna ihmeissäni ton tytön työskentelystä! Kokoajan oli kuitenkin mielessä perus positiivinen ajatus: kohta tää menee hitoiksi, mut ei mennyt. Palautti kaikki tosi nätisti ja maltto hyvin odottaa perusasennossa seuraavaa käskyä. Löysi damit hienosti ja vaikka joka lähetyksen jälkeen olin vähän huolissani, et mihinhän se nyt meni- kun en nähnyt lumipenkkojen takaa, niin aina meni suoraan damille ja sitten palautukseen. Vauhti pysy kokoajan tosi hyvänä, eikä näkyny tympääntymistä edes neljännen damin kohdalla! Toki teki muutaman kunniakierroksen Wilman luokse damisuussa,mutta eikös se oo ihan sallittua priimasuorituksessakin!

Lopuksi tehtiin vielä vähän tokoa niin, että myös Onni ja Wilma teki vieressä. Maahanmeno sekä paikka makuu alkaa luonnistua jo ihan mukavasti. Seuraamista koitetaan nyt vähän harjotella, tai sellasta toko-katsekontakti seuraamista.Tein Ullalle vielä malttiharjotuksen, jossa heitin kaksi damia Ullan ohi ja neidin piti pysyä paikallaan. Vähän jännitin tätä, koska Ulla on tosi täpinöissään dameista. Hienosti kyllä pysy paikallaan. Hain itse toisen damin, ja lähetin palkaksi Ullan toiselle damille. Tässä vaiheessa Ullalle alkoi treeni jo riittää eikä damin hakeminen/palauttaminen enää oikein jaksanut kiinnostaa. Annettakoon se Ullalle anteeksi kun niin hienosti jaksoi siihen asti..
Hirmu hyvä fiilis jäi koko treenistä. Varsinkin toi hakuruutu työ oli niin hienoa, että oon muistellu sitä pitkin päivää. Harvoin kun treenaa niin nää onnistumiset tuntuu tosi hyviltä :) Tietää ainakin, että neiti kyllä tietää mitä siellä ruudussa pitää tehdä..
Kuvat löytyi weheartit.comista jaa ne esittää sitä miltä mein taipparitreenit näyttää ;)